Toinen viikko!

Jo toinen sunnuntai Kölnissä, ja täten opintomatkan toinen viikko on ohi. Tuntuu hullulta, että melkein puolet reissusta on jo ohi, vaikka oon oikeastaan vasta asettunut ja opetellut elämään täällä. Nyt täytynee ottaa kaikki ilo irti täällä olosta, kun on vielä aikaa.

Maanantai 4.11. - Ensimmäinen työpäivä

Työt alkoivat. Mun ensimmäinen työpäivä oli 16.30-20.00, mutta aamulla juna, jolla mun olisi pitänyt mennä, ei vaan tullut. ): Jouduin odottamaan seuraavaa junaa, ja olin ihan kauhuissani siitä, kuin myöhässä oon, ja vielä ensimmäisenä päivänä. Laitoin tietysti työnantajalle viestin, jossa kerroin ja pahoittelin olevani myöhässä. Ehdin kuitenkin vaihtoasemalla salamannopeasti pyrähtää aiempaan junaan, mut sit jäin epähuomiossa pysäkkiä liian aikaisin, ja olin silti n. 10 minuuttia myöhässä. Mulla oli ensin vaikeuksia löytää koulun ovi, ja kiersin rakennuksen (tai kaks) ennen kun huomasin sen. Opettaja ei ollut kovin tyytymätön, mutta kipeä se oli, ja ääni täysin maassa, joten lähti aika nopeasti mun saapumisen jälkeen kotiin lepäilemään. Ehdittiin ennen sitä kuitenkin sopia mun työajat tälle viikolle. Meneillään oli nuorten tunti, ja sen jälkeen alkaisi aikuisten kurssi. Sijainen ei puhunut englantia, ja mulle oli vähän epäselvää, mitä mun kuului tehdä. Pärjäsin siitä huolimatta ihan hyvin. Töiden jälkeen kävin kaupassa ostamassa suklaakakkuainekset. Jouduin tosin leipomaan vaan mikrossa lämmitettävää kakkua, sillä asunnossa ei ole uunia. 

Tiistai 5.11. - MAA06 - Derivaatta  DD:::

Vannon, nää lukion kurssit vielä tuhoaa mut jonain päivänä. Aamupäivän, 10-13, olin töissä. Mun työnantajista toinen, supermukava Marion oli paikalla, ja ohjeisti mua järjestämään joitakin varaston hyllyjä, sekä neuvoi mulle väriteoriamallin, jota maalailin loppuviikon. Seurasin myös tuntia sen verran kuin ymmärsin, ja se oli ihan kiinnostavaa. Kyseessä oli aikuisten kurssi, mutta suurin osa asioista oli mulle jo ennestään tuttuja. Oli ihan siistiä huomata, että ymmärsin jotain vaikka opetus olikin saksaksi. Töiden jälkeen kävin katsastamassa läheisen kahvilan, Copenhagen Coffee Labin (luulin, että Kööpenhamina oli Tanskassa?) Sieltä menin kotiin ja murenin matikantehtävien eteen. Paistoin myös kalapuikkoja ja ranskalaisia (pussissa luki extra dick, uskaltaako syödä?) ja katoin dokumenttia.

Keskiviikko 6.11. - Lasten kurssi

Keskiviikkona työt alkoi jälleen kymmeneltä, jolloin olin aikuisten kurssilla ja jatkoin värikaavan maalaamista, sekä ilokseni huomasin, että ymmärsin joitakin asioita. Marion oli jälleen töissä. Yhdeltä kurssi loppui, ja mulla alkoi astetta pidempi lounastauko. Seuraava kurssi, joka olisi n. 8-10-vuotiaiden lasten tunti, alkaisi vasta puoli viideltä. Mulla oli siis kolme ja puoli tuntia ylimääräistä aikaa. Vietin sen kirjaa lukien edellispäivänä löydetyssä kahvilassa. Tilasin puolessavälissä syyllisyyttäni toisen kahvin, sillä tuntui, että baristat tuomitsivat kolmen tunnin istuntoani. Luulen, että tässä kahvilassa saatan viettää matkan aikana joitakin tunteja. Kenties otan tavoitteeksi kokeilla menun jokaista kahvia. Kahvitauon jälkeen palasin töihin ja tapasin jälleen pääasiallisen työnantajani Alexanderin, joka oli tunnin alun paikalla ja antoi minulle joitakin ohjeita. Koska Alexander oli yhä kipeä, piti Marion tämänkin tunnin. Lapset puhuivat yllättävän hyvää englantia ja juttelivat mun kanssa ihan nätisti. Multa kysyttiin kaikkia jänniä kysymyksiä, kuten mistä oon kotoisin, mikä mun lempieläin on, onko mulla lapsia, mikä mun lempi väri on ja niin edelleen. Kaikki tärkeimmät. Kerroin, etten osaa sanoa saksaksi muuta, kuin etten omista nahkahousuja, mutta voisin ostaa perunan ja lyödä sen kuoliaaksi, jolloin minusta tulisi ihmissyöjä. Lapsia tämä nauratti kovasti. Odotan innolla, että pääsen tapaamaan tämän ryhmä uudelleen.

Torstai 7.11. - Torstai????

Torstaina tapahtui kovin vähän, töissä jatkoin värikarttaa, ja sain sen valmiiksi. Keskustelin väriteoriasta opettajan ja muutaman kurssilaisen kanssa. Töiden jälkeen etäkokoustin, edistin lukiokurssejani hieman ja laitoin ruokaa.

Perjantai 8.11. - Imurin näköinen kivi?

Perjantain työpäivä oli ennätyslyhyt. Marion pyysi minua täydentämään värikarttaa vielä muutamalla mallilla, ja sin jälkeen minulle ei ollut enää juurikaan tehtävää. Olin töissä noin kaksi tuntia. Käytiin Sofian kanssa metsästämässä puuteria tai jotain muuta kosmetiikkaa, en oo ihan varma mitä se loppujen lopuksi osti. Söin hyvät kananugetit ja keskiverrot ranskalaiset. Zarassa oli imuri, joka näytti kiveltä. Vai oliko se sittenkin kivi joka näytti imurilta...?

Lauantai 9.11. - Kasvitieteellinen puutarha

Olin aiemmin viikolla sopinut Erään Goldenberg Europakollegin opiskelija, johon tutustuin siellä vieraillessamme, kanssa, että kävisimme Floran Kasvitieteellisessä puutarhassa sekä kahvilla. Kävi ilmi, että kasvitieteellisten puutarhojen kulta-aika ei ole marraskuu. Meillä oli silti hauskaa, ja kahvila, jossa kävimme oli suloinen eriparituoleineen ja aallonmuotoisine kirjahyllyineen. Juttelimme kaikesta maan ja taivaan välillä, koulutuksesta uskontoon ja politiikkaan sekä harrastuksiin.

Illalla meidän kämpän ohi kulki kulkueellinen lapsia, joilla oli askarrellut lyhdyt mukanaan. Kulkue oli megapitkä, varmaan liioittelemattsa kakskyt minuuttia talon ohi käveli jatkuvasti ihmisiä, ja joku soitti käyrätorvea. Katoin ikkunasta ulos ja joukko lapsia vilkutteli mulle tosi iloisesti (((:: Kovin hauskaa oli tiskata ja laulaa karaokea samalla. Värjäsin myös hiukset. Pakkailtiin ja siivoiltiin myös suurin osa tavaroistamme seuraavaa päivää varten.

Sunnuntai 10.11. - Muutto

Aamulla siivottiin ja pakattiin viimeset jutut ja paistettiin aamupalaksi lettuja. Musiikki oli hyvää. Meidän täytyy muuttaa kahdeksi yöksi hostelliin, sillä meidän asuntoa varatessa se oli jo varattu näiksi kahdeksi yöksi, ja me ei siis voida silloin siellä asua. Vuokranantaja lupasi säilyttää meidän matkalaukkuja tämän ajan, jotta meidän ei tarvitse raahata niitä hostellille ja takaisin, vaan voidaan ottaa vaan tarpeelliset pienempään laukkuun. Todella mukavaa häneltä! Vuokranantajan piti päästä puolenpäivän aikoihin siivoamaan asuntoa seuraavia vieraita varten, ja hostellin check-in alkoi vasta kolmelta, joten vietettiin jonkin aikaa kahvilassa, ja jonkin aikaa vain ympäriinsä kävellen ja junalla matkustellen sekä jutellen. Hostelli ylitti odotukset, meillä on kahdestaan oma huone ja vessa, ja yhteinen keittiötila on tosi mukava, ja siellä on myös yhteisiä aamupalatarvikkeita (ja kahvinkeitin!). Käytiin illallisella tien toisella puolella olevassa pizzeriassa. Nyt jo nukuttaa!